Vuosi 2017 oli ennätyksellinen: En muista ottaneeni ainuttakaan
kamera-kuvaa.
Kenties suurin syy on instagram. Nyt vuonna 2018 olen
jälleen kaivanut kameran kaapista ja tästä eteenpäin pyrin taas kuvaamaan
silläkin. Kännykkäkuvauksen intoni on laimentunut.
Valitsemissani kuvissa on minulle tärkeää symboliikkaa.
Jo
yhdessä kuvassa asuu minun symbolinen pienoismaailmani. Joka voi saada
myös hieman syvällisemmän tulkintani riippuen ajankohdasta tai kun sen rakentaa yhteen muiden kuvien kanssa,
kuten tässä julkaisussa. Kuvat yhdessä toistensa kanssa elävät
elämäntarinaani.
Asetin
kuvat melko lailla aikajärjestykseen. Sopii mielestäni tähän vuoden
kuvien teemaan. Alkaa vuoden alkupuolelta, päättyy joulukuuhun.
Kuvissa
on monenlaisia tunteita, tarpeita ja elämyksiä. Vuoteni oli äärimmäisen
vaihteleva ja monipuolinen. Merkittäviä kokemuksia täynnä. Oli päämääriä, päämäärättömyyttä, mutkia, pohdintaa, irtipäästämistä. Oli rentoutumista, iloa, vauhtia, väriä, rakkautta, yhdessäoloa, herkkyyttä ja tarinoita. Oli surua ja menetystä, mutta siitä kaikesta avautui uusia maailmoja.
Elämä on jatkuvaa aaltoliikettä. Kuolemasta seuraa elämä, elämää varjostaa aina kuolema. Parhaimmillaan elämä ja kuolema kulkevat käsi kädessä.
Elämä on jatkuvaa aaltoliikettä. Kuolemasta seuraa elämä, elämää varjostaa aina kuolema. Parhaimmillaan elämä ja kuolema kulkevat käsi kädessä.
